Blogi – nykyajan matkakertomus

Matkailuun liittyviä blogeja on satoja, jopa tuhansia, ja uusia kirjoitellaan koko ajan. Internetin myötä blogin luominen, julkaiseminen ja levittäminenkin ovat helpottuneet huomattavasti ja kenellä tahansa on nyt mahdollisuus päästä jakamaan kokemuksia matkastaan.

Sata vuotta sitten tämä ei ollut näin yksinkertaista. Tuon ajan ”blogeina” olivat kirjat; tarkemmin sanottuna matkakertomukset. Matkakertomus on kirjallisuuden genre, jossa kirjoittaja kertoo matkansa aikana tekemistään havainnoista ja ennen kaikkia kulttuurieroista suhteessa lukijoidensa kulttuuriin. Tyyliltään ne ovat olleet niin faktapohjaisia kuvauksia kuin viihteellisiä sepityksiä. Myös välimuotojakin löytyy: niissä kirjailija ottaa taiteellisia vapauksia ja värittää todellisuutta joiltakin osin.

Matkakertomuksien historia

Matkakertomukset eivät ole sen nuorempi kirjallisuuden laji kuin koko kirjallisuus ylipäänsä. Ihmisiä on kautta aikain kiinnostanut lukea vieraista ja uusista paikoista, joissa itse eivät ole käyneet. Varhaisin matkakertomukseksi tunnustettu teos on 100-luvulla eläneen maantieteilijä Pausaniaksen kirjoittama Kreikan kuvaus.

Kulttuurieroja on pidetty joko uutuuden viehätyksenä tai vahvistamaan sanonta ”oma maa mansikka, muu maa mustikka”. Matkaa suunnittelevat ovat myös lukeneet niitä saadakseen jotain kosketuspintaa kohteeseen ennen matkaa. Joistain matkakertomuksista tuli suoranaisia seikkailukertomuksia, joissa matkakohde esitettiin hurjana ja jännittävänä paikkana, missä vaaditaan rautaisia hermoja ja seikkailumieltä.

Aikojen saatossa osa matkakertomuksista muovautui nykyaikaisiksi matkaoppaiksi, joissa annettiin myyvä, muttei sepitetty kuva jostakin alueesta, jonne matkailijoita haluttiin houkutella. Rautateiden yleistyttyä matkapäiväkirjat nousivat suureen suosioon Euroopassa: ne on kirjoitettu päiväkirjan tapaan sitä mukaan kuin matka edistyy ja kuvaukset ovat lähinnä havaintoja ilman sen suurempaa analyysiä esimerkiksi paikallisista tavoista.

Inspiroidutko matkakertomuksista?

Vaikka matkakertomukset saattavat kuulostaa muinaishistorialta, ne ovat suoraan nykyaikaisten matkablogien edeltäjiä. Niiden kirjoittajat hämmästelivät samoja asioita kuin mekin: luontoa, ruokaa, kulttuuria, kieliä ja arkkitehtuuria.

Johann Wolfgang von Goethe kirjoitti matkastaan Italian halki jo vuosina 1786–88. Häntä kiinnosti eritoten Etelä-Euroopan maantiede, ja päästessään Roomaan hän ihasteli sen antiikinaikaista arkitehtuuria, jota valitettavasti ei ollut paljoa jäljellä.

Suomi on kiinnostanut ulkomaalaisia matkalijoita jo kauan. Italialainen Giuseppe Acerbi kirjoitti Pohjois-Euroopan matkoistaan 1798–99. Acerbi kirjoitti laajahkon kuvauksen saunomisesta, jossa häntä hämmästytti se, miten suomalaiset voivat viihtyä niinkin kuumassa jopa tunnin. Häntä myös suorastaan kauhistutti vihtominen, jonka jäljiltä saunojat olivat punaisia.